Suomenusko


Suomenuskossa näkyy vahvasti viljelysyhteiskunnan, kansanperinteen ja luonnonuskon yhteenkietoutuminen. Vuodenkiertoa rytmittävät useat juhlat, joista tähän esittelyyn on valittu oleellisimmat. Jumalien ohella tärkeitä ovat esipolvet, luonnonhenget ja erilaiset suojelushaltiat. Suomalaisille tänäkin päivänä luonnostaan pyhiä asioita ovat luonto ja sauna, joista jälkimmäisessä on kautta aikain nykypäivään asti on tehty ruumiillisen puhdistautumisen lisäksi myös henkistä puhdistautumista, sekä erilaisia rituaaleja ja taikoja. Suomenusko on muiden luonnonuskontojen tavoin verenperintö ja maailmankuva. Vuoden katsotaan alkavan ja loppuvan Kekrinä.


Suomessa Karhun kansa rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 17.12. 2013.

Karhun kansan foorumilla voi lukea ja keskustella aiheesta lisää: http://karhunkansa.freeforums.net

13.1. Nuutinpäivä Joulunaika päättyy. Liikkeellä saattaa olla nuuttipukkeja, jotka kulkevat talosta taloon mekastaen ja olutta ja ruokaa etsien. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”.

13.-14.1. Talvennapa Sydäntalvi – vuoden kylmin päivä, jolloin talven selkä taittuu ja karhu kääntää pesässään kylkeä. ”Yö puolessa, nälkä suolessa”.

24.2. Talvi-Matti Kevättalven alku ja päivä, joka ennustaa loppukevään säätä. ”Matti kevään tuopi”.

4.3. Laskiainen Naisten juhla. Taloon toivotaan hyvä satoja pellavasta, villasta ym. käsitöiden raaka-aineista. Todennäköisesti esikristillisellä ajalla yhdistetty auringon voimistumiseen ja kevääntuloon. ”Pitkiä pellavia, ja nauriita kuin lautasia!”

12.-14.4. Suviyöt Talvipuolisko päättyy ja kesäpuolisko alkaa.
13.4.
Virposunnuntai Virpominen polveutuu esikristilliseltä ajalta. Virpomisen kohteena oleva henkilö saa kevättä uhkuvista pajunvitsoista osansa voimasta ja onnea tulevalle vuodelle.

17.4. Kiirastorstai Puhdistetaan pihapiiriä ja kotia savulla ja tervalla, joilla ajetaan ”kiira”, eli jonkinlainen pihan rauhaa häiritsevä olento tai voima, pois.

25.5. Ukonvakat Ukon kunniaksi vietettävä juhla, jossa Ukon kunniaksi nostetaan malja ja uhrataan ruokaa. Ukon vakkoen ajankohta on vaihdellut eri lähteiden mukaan toukokuun 25. päivän ja Juhannuksen välillä.

29.5. Helatorstai, Hela Saapuneen kevään ja hedelmällisyyden ilojuhla, jolloin poltetaan helavalkeita, lauletaan ja tanssitaan. Naimattomat naiset nostattavat lempeä saunassa ja muin maagisin menoin. Helajuhla tuodaan sisätiloihin keskittyneen talven jälkeen ulos luonnonhenkien keskelle

21.6. Juhannus, Ukon päivä Luonto on verheimmillään ja täynnä väkeä. Kokoilla karkotetaan pahaa, maagisena juhannusyönä tehdään taikoja ja kerätään parantavia yrttejä.

27.6. Sämpsän päivä Sämpsä (Sampsa) on pellon ja kasvillisuuden haltija, jota kutsutaan varmistamaan hyvä sato.
13.7.
Karhunpäivä Karhu kietoutuu suomalaisissa uskomuksissa tiiviisti ihmisiin – myyttien mukaan ihmissuku on syntynyt karhun ja ihmisnaisen liitosta. Karhu on siis pyhä eläin, ihmisen sukua, ja sitä on sellaisena syvästi kunnioitettava.

25.7. Jaakon päivä Syyskesä alkaa. Jaakko heittää kylmeän kiven järveen, ja ennustaa loppukesän sään.
29.7.
Villavuona, Ollin päivä Heinänkorjuun lopettajainen. Teurastetaan ruuaksi ”villavuona”, eli keväinen, keritsemätön karitsa, jonka veri annetaan kiitokseksi taloa
suojeleville hengille.

24.8. Perttylin päivä Ensimmäinen syyspäivä. Yhdeksän viikkoa Kekriin.
21.9.
Syys-Matti Talven puhdetyöt alkavat

29.9. Mikkelinpäivä, Pässinpäivä Karja kootaan sisätiloihinsa ja suojataan taioilla. Teurastetaan ruuaksi Mikkelinlammas, jonka sisälmykset, veri ja luut toimivat tärkeinä taikakaluina ja onnentuojina.

13.10.-15.10. Talviyöt Suviöiden vastapari. Vuoden talvipuolisko alkaa.

31.10.-1.11. Kekri Vuoden suurin juhla, jolloin syödään hyvin ja kestitään myös jo edesmenneet esivanhemmat. Kekri on sadonkorjuun ja kuolleiden juhla. Kekriin päättyy satovuosi ja uusi vuosi alkaa. Liikkeellä on myös kekripukkeja, jotka kulkevat talosta taloon kestitystä vaatimassa.
1.11.-9.11
. Jakoaika Pyhää aikaa vuosien ”välillä”. Jakoaikana ihmisten teoilla on erityisen suuri merkitys tulevan vuoden kulkuun, ja muutenkin aika on herkkä vaikutuksille.

23.11. Litvetti Ennustaa talven sään. Joulunodotus alkaa.

15.12. Annikin päivä Annikki on metsän emäntä, Tapion tytär, ja metsän pedot hänen koiriaan.

21.12. Tuomaanpäivä ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”.

20.12.-22.12. Pesäpäivät Päivätär lepää pesässään maailmanpuussa, alkaen pian taas voimistua tuoden valoa maailmaan.

21.12.-13.1. Joulunaika Jouluna on varmistettu onnea tulevalle satokaudelle ja talolle, ja toimitettu uhreja haltijoille ja vainajille. Joulua ei ole aiemmin vietetty minään tiettynä päivänä, vaan se on jakautunut koko tälle ajanjaksolle. Iso osa entisistä kekriperinteistä on siirtynyt nykyiseen jouluun.

26.12. Tapaninpäivä Hevosten emuun päivä.