Thelema

Katsaus historiaan

Sana ”thelema” tulee kreikan kielestä, tarkoittaen ’tahtoa’ ja ’aietta’. Uskonnollis-filosofisena käsitteenä thelema mainittiin ensimmäisen kerran Francois Rabelais’n teoksessa Gargantua & Pantagruel (1532), seikkailutarinassa jossa vierailtiin mm. ”Thélèmen luostarissa”. Tässä luostarissa keskityttiin inhimillisten hyveiden muokkaamiseen periaatteella ”tee tahtosi mukaan”, jota Rabelais kuvasi aikansa kristillisen säädyllisyyden vastakohdaksi. Rabelais’n Thélèmessä filosofian peruslähtökohtia on nauru, jonka avulla elämä on samaan aikaan sekä nautittavissa että ivattavissa, saavuttaen ”toiseuden” ilman eskeettisyyttä. Vaikka Rabelais’n kirjassa esitettyjä ajatuksia käsiteltiinkin silloin tällöin seuraavien vuosisatojen aikana, kesti 1900-luvun alkuun ennen kuin aiheesta muotoutui thelemana tunnettu filosofis-uskonnollinen suuntaus.

Theleman perusti vuonna 1904 Aleister Crowley, jota pidetään tämän uskonnon profeettana. Jo ennen tätä vaihetta Crowleyn kyvyt maagina oli huomioitu, ja hänet initioitiin Hermetic Order of the Golden Dawniin. Länsimaisen maagis-mystisen sekä seremoniallisen magian lisäksi Crowley tutustui maailmanmatkoillaan moniin Kaukoidän esoteerisiin järjestelmiin, jotka vaikuttivat paitsi hänen maailmankatsomukseensa, myös hänen kauttaan thelemaan.

Käännekohtana voidaan pitää Crowleyn ja hänen vaimonsa Rosen Egyptin matkaa vuonna 1904. Kertomusten mukaan Rose, jolle Aleister oli opettanut magian ja astraalin perusteita, vaati Crowleya suorittamaan maagisen seremonian Kairossa kevätpäiväntasauksen aikoihin. Rose joutui spontaanisti hurmiotilaan, kertoen Aleisterille: ”He odottavat sinua. Kaikki Osiriksesta. Kaikki koskee Lasta.” Myöhemmin Crowleylle selvisi, että hän oli ollut yhteydessä Golden Dawnin ”salaisten johtajien” kanssa, samojen joista Mathers oli puhunut. Hänen piti avata ihmiskunnan uusi kausi, jonka piti kestää seuraavat kaksituhatta vuotta. Pian tämän jälkeen Aleister ja Rose vierailivat Kairon Boulak-museossa, jossa he näkivät näyttelynumerolla 666 varustetun steelan (”Stéle of Revealing”), josta Crowley tunnisti Ra-Hoor-Khuitin (Horus). Tämä sattuma vaikutti Aleisteriin suuresti, joten hän totteli vaimoaan ja istui alas heidän ”temppeliinsä” tasan kello 12 kolmena peräkkäisenä päivänä, 8.-10.4.1904, kirjoittamaan ylös mitä kuuli… Tästä sanelusta oli tuloksena Lain Kirja.

Theleman historiallisena taustana voidaan pitää paitsi mainittua Rabelais’n teosta, myös Edward Kellyn ja John Deen ’enochian magick’ -järjestelmää 1600-luvulta, keskiajan ja renessanssin kabbalantulkintaa sekä magian käsityksiä alkemia ja noituus mukaan lukien, ja lisäksi nykypäivää lähemmäksi tultaessa magian uudelleennousua ruusuristiläis- ja vapaamuurariusvaikutteisissa maagisissa veljeskunnissa, maustettuna pakanuuden uudelleenheräämisellä siihen vaikuttaneine 1800-luvun ja 1900-luvun alun teoksineen.

Theleman perusperiaatteista, opeista ja tavoista

Thelemaa uskonnollisena polkuna seuraavia kutsutaan nimellä thelemiitit. Thelema pohjaa oppinsa ”thelemiittien pyhiin kirjoihin”, joista tärkein on Liber AL vel Legis, sub figura CCXX, joka tunnetaan yleisemmin nimellä The Book of the Law (suomeksi edellä mainittu Lain Kirja). Theleman pyhiin kirjoihin kuuluu kolmetoista Crowleyn ”inspiraation tuloksiksi” katsottua kirjaa. Muihin tärkeisiin muttei pyhiin kirjoihin kuuluviksi lasketaan Liber XXX Aerum vel Saeculi, sub figura CDXVIII eli The Vision and the Voice ja The Paris Working. Epäviralliseen kaanoniin kuuluvat myös thelemaa edeltävät Crowleyn kirjat I-Chingistä ja taroteista.

Kaanoniin kuuluvat kirjat jaetaan neljään eri luokkaan. ”Pyhät kirjat” kuuluvat luokkaan ”A” ja ne on määritelty muuttamattomiksi kirjoiksi, joiden kirjaintyyppiäkään ei saisi vaihtaa. Pyhiä kirjoja ei myöskään saa kritisoida, ainoastaan kommentoida. Luokka ”B” koostuu valaistuneista ja vilpittömistä tutkimuksen tuloksena syntyneistä kirjoista. ”C”-luokan materiaali on luonteeltaan lähinnä viitteellistä. Luokkaan ”D” kuuluvat viralliset rituaalit ja ohjeistukset. Osa teoksista kuuluu joko osittain tai kokonaan useampaan kuin yhteen luokkaan.

Theleman perusperiaatteet tiivistetään yleensä tiettyihin lauseisiin:

– ”Every man and every woman is a star.” (Jokainen mies ja jokainen nainen on tähti.)

Tällä tarkoitetaan sitä, että jokainen ihminen on yksilö, ja että jokaisella on oma polkunsa seurattavana maailmankaikkeudessa, jossa he voivat liikkua vapaasti toisiinsa törmäämättä.

– ”Do what thou wilt shall be the whole of the Law” ja ”thou hast no right but to do thy will.” (”Tee mitä tahdot on oleva koko Laki” ja ”teillä ei ole muuta oikeutta kuin tehdä tahtonne”.)

Useimpien thelemiittien mukaan jokaisella ihmisellä on oma Todellinen Tahtonsa, joka on heidän olemassaolonsa tarkoitus. Theleman Laki määrittää, että jokaisen olisi löydettävä ja sitten seurattava Todellista Tahtoaan saavuttaakseen elämänsä täyttymyksen ilman rajoituksia. Koska kaksi erillistä Todellista Tahtoa eivät voi olla keskenään ristiriidassa (”Jokainen mies ja jokainen nainen on tähti”), laki estää yksilöitä puuttumasta kenenkään muun ihmisen Todelliseen Tahtoon.

– ”Love is the law, love under will.” (”Rakkaus on laki, rakkaus tahdon alla.”)

Tämä liittyy kiinteästi edelliseen, osoittaen että theleman lain perimmäinen ajatus liittyy rakkauteen. Jokainen yksilö yhdistyy Todellisen Itsensä kanssa rakkaudessa ja tästä voimistuneena koko maailmankaikkeuden tiedostavat yksilöt yhdistyvät rakkaudessa kaikkien muiden olentojen kanssa.

Maailmankuvasta

Theleman maailmankuva on mystinen ja metafyysinen, ja siinä yhdistyvät pluralistinen, dualistinen, monistinen, mystinen ja nihilistinen maailmankuva kaikenkattavassa kosmisessa käsitteessä. Näkemystä kuvaillaan varsin yksityiskohtaisen symboliikan avulla. Peruslähtökohtana on kahden kosmisen prinsiipin olemassaolo, ja koko näkyvä olevuus nousee näiden kahden kanssakäymisestä. Toinen näistä prinsiipeistä on kaikenkattava aika-avaruusjatkumo, jota personoi äärettömän avaruuden jumalatar Nuit, joka edustaa jatkuvuutta sekä kaiken alkulähdettä. Toinen prinsiipeistä on puolestaan yksilöllisesti ilmenevä elämän ja viisauden prinsiippi, valon siivekäs käärme Hadit, joka on Nuitin puoliso ja edustaa luomisen jatkuvia voimia. Dualismi on kuitenkin enemmänkin näennäistä kuin osa thelemaa, sillä kaikki on loppujen lopuksi lähtöisin Nuitista, myös Hadit. Nämä kaksi muodostavat yhden Nuitissa niin että Haditkin on Nuitista lähtöisin ja osa Nuitia. Nuit on ”ei-minkään täydellinen tyhjyys”, muttei kuitenkaan staattista, muuttumatonta tyhjyyttä vaan olevaisen – havainnoitavan – maailman dynaaminen perusta, joka pyrkii muodostamaan monimuotoisuutta tärkeänä osana omaa olevaisuuttaan. Näiden kahden prinsiipin, Nuitin ja Haditin vuorovaikutus synnyttää Tietoisuuden Prinsiipin, joka ohjaa elämää ja olemassaoloa. Tätä personoi kosmoksen haukanpäinen aurinkojumala Ra-Hoor-Khuit (Horus).

Theleman sielukäsitys noudattaa perinteistä hermeettistä mallia, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on sielu tahi ”valokeho”, joka ympäröi fyysistä kehoa kerroksina tai suojuksina. Jokaisella yksilöllä katsotaan myös olevan ”Pyhä Suojelusenkeli” (Augoeides, Holy Guardian Angel, HGA), joka voidaan käsittää sekä yksilön ”ylempänä minänä” että erillisenä, itsestään tietoisena olevana jumalallisena olentona.

Elämä ja kuolema nähdään thelemassa jatkumona, jossa kuolema on olennainen osa kokonaisuutta. Jotta kuolevainen elämä voisi jatkua, kuolevaisen elämän on päätyttävä. HGA:t käsitetään kuitenkin kuolemattomina, niin elämästä kuin kuolemastakin riippumattomina. Valokehoa pidetään ”uudelleensyntyvänä” (metempsychosis – hengen siirtyminen kuollessa toiseen kehoon) ruumiin kuoleman jälkeen niin, että se kehittyy niin viisaudessa, tietoisuudessa kuin henkisessä voimassakin niinä kiertoina, jolloin se vaikuttaa elämänsä hengelliselle edistymiselle omistavassa yksilössä; jopa siihen pisteeseen saakka, jossa valokehon kohtalo on yksilön Tahdon määrättävissä.

Thelemassa yhdistyvät kulttuurisen tietoisuuden ja henkilökohtaisen tietoisuuden evoluutioiden ideat. Historia jaetaan aionien jaksoihin. Jokaisella aionilla eli maailmankaudella on oma dominoiva jumaluuskäsite ja oma vapautuksen sekä kehityksen malli. Nykyistä aionia kutsutaan nimellä Horuksen aion, edellinen oli Osiriksen, sitä edeltävä puolestaan Isiksen. Thelemiittisen käsityksen mukaan Isiksen neoliittista aionia dominoi jumaluuden Äidillinen periaate ja sen malli keskittyi Maaemon kunnioittamiseen vastapalveluksena Hänen tarjoamalleen ravinnolle ja suojalle. Klassinen/keskiaikainen Osiriksen aion oli isällisen prinsiipin dominoima, mallin ollessa itsen uhraus ja Isä Jumalalle alistuminen. Nykyajan Horuksen aionin dominoivana prinsiippinä pidetään Lasta – riippumatonta yksilöä – ja sen malli on itseymmärrykseen johtava kasvu sekä tietoisuudessa että rakkaudessa.

Theleman oppien mukaan Jumalallisen Lain ilmentymä Horuksen aionin aikana on ”Do what thou Wilt” (tee mitä tahdot / Tee Tahtosi mukaan). Tätä theleman lakia ei pidä tulkita lupana toteuttaa kaikkia oikkuja, vaan jumalallinen valtuutus oman Todellisen Tahdon tai elämän tarkoituksen löytämiseen. Theleman lain ”hyväksyminen” määrittelee thelemiitin, ja Todellisen Tahdon löytäminen ja toteuttaminen on thelemiittien tavoite. Tärkeänä osana tässä prosessissa on ”Pyhän Suojelusenkelin tiedostaminen ja sen kanssa kommunikoiminen”. Tavat saavuttaa tämä tavoite vaihtelevat ja ne lasketaan yhteen yleistermin ”magia” (Magick) alle.

Theleman järjestelmä käyttää hyväkseen useiden eri kulttuurien ja uskontojen jumaluuksia tiettyjen jumalallisten, arkkityyppisten ja kosmisten voimien ilmentyminä. Yleisimmin esiintyvät jumaluudet ovat peräisin muinaisegyptiläisestä panteonista, tosin käytetyissä käsitteissä näkyy ajan eli 1900-luvun alun näkemykset sekä Crowleyn omat tulkinnat, jolloin thelemiittien eri egyptiläisille jumaluuksille antamat attribuutit todennäköisesti aiheuttavat kemeetikoille harmaita hiuksia… Eri uskontojen tutkiminen on monille thelemiiteille tärkeää, sillä theleman oppien mukaan kaikki uskonnot pohjautuvat yleismaailmallisiin totuuksiin.

Tavoista

Kunkin thelemiitin harjoittama magia riippuu yksilöstä itsestään ja hänen tarpeistaan. Jotkut tavat ovat samankaltaisia kuin monien nykyisten ja menneiden uskontojen käyttämät, kuten rukous, meditaatio, uskonnollisten kirjoitusten tutkiminen, messuaminen, rituaalit, itsekurin harjoittaminen jne. Monet tavat ovat puolestaan ns. okkultistisia, kuten esimerkiksi astrologia, ennustaminen, numerologia sekä ”enkelien” tai ”henkien” kanssa kommunikointi. Näitä kaikkia käytetään keinoina saada hengellisiä oivalluksia omasta olevaisuudesta sekä paikasta maailmankaikkeudessa.

”Musta magia” on thelemiittien mukaan mikä tahansa teko, jonka tarkoituksena ei ole löytää ja toteuttaa Todellista Tahtoa. Näihin tekoihin kuuluu myös puuttuminen muiden yksilöiden lainmukaiseen oman Todellisen Tahtonsa löytämiseen ja toteuttamiseen. Thelemaan kuuluu itämaisen karmakäsitteen tapainen oppi, jonka mukaan Todellisen Tahdon vastaisten tekojen aiheuttama epäsopu ja epätasapaino tuottaa tasapainottavan vastineen maailmankaikkeudelta. Juutalais-kristillistä paholais/saatana-käsitettä thelemassa ei ole. ”Choronzon” ei ole ”pahan jumaluus”, vaan eräänlainen sekasorron, hämmennyksen, illuusion ja itsekeskeisen piittaamattomuuden pseudo-personifikaatio.

Crowleyn kirjoituksissa henkisen itse-edistymisen apuvälineinä mainitaan mm. invokaatiot, itsekontrolli, säännölliset rituaalit, seksimagia, jumaluuksille omistautuminen palvonnan keinoin, meditaatio, hengitysharjoitukset, johdetut visualisoinnit, henkilökohtaisella tasolla koskettavan symbolismin käyttö, keskittymisharjoitukset jne. Kirjo on siis laaja. Ohjenuorana voitaneen pitää sitä, että mikäli harjoituksen päämääränä on kehittää yksilön Todellista Tahtoa ja etääntyä yleisesti käsitetyn maailmankuvan itseriittoisuudesta, keino on sopiva. Jokainen yksittäinen thelemiitti on paitsi oikeutettu, myös velvoitettu etsimään itselleen sopivimmat tavat etsiä ja toteuttaa Todellista Tahtoaan kirjaten edistymisensä ylös, ja ”järjestäytyneiden thelemiittien” kohdalla raportoida ohjaajilleen, jotka sitten saatujen tietojen varassa opastavat eteenpäin. Kunkin yksilön henkilökohtaiset tarpeet ovat siis tärkeämpiä kuin jonkin tietyn kaavan tai harjoitustavan noudattaminen.

Lähes jokainen thelemiitti pitää ”maagista päiväkirjaa” kirjoittaen ylös magianharjoitustaan ja siinä edistymistä. Monilla päivittäiseen uskonnonharjoitukseen kuuluu neljä kertaa vuorokaudessa toistettava rukousmalli, joka on annettu kirjassa nimeltä Liber Resh vel Helios (löytyy mm. teoksesta: Regardie, Israel (toim.): Gems from the Equinox, Falcon Press, Phoenix, Arizona 1982). Aamulla ja illalla suoritettava banishing eli ”karkottava” rituaali LBRP (Lesser Banishing Ritual of the Pentagram, josta tarkemmin Vox Paganorum 3/00:ssa) tai Star Ruby (ks. Vox Paganorum 4/00) kuuluvat nekin yleisesti päivittäiseen uskonnonharjoitukseen.

Thelemiitit ottavat usein itselleen mystisen nimen tai ”maagisen moton” omistautumisen merkkinä ja tervehtivät toisiaan (ja muitakin) lausumalla ”Do what thou wilt shall be the whole of the Law”, johon vastataan sanoen: ”Love is the law, love under will.” Kirjallisessa viestinnässä tämä muuntuu yleensä muotoon, jossa teksti tai viesti aloitetaan ”Do what thou…” ja päätetään ”Love is the law…”. Usein lausahdukset lyhennetään niin, että sanotaan tai kirjoitetaan yksinkertaisesti ”93”, jolloin aloitetaan ”93” ja päätetään ”93/93”. 93:n merkitys thelemiiteillä on heidän käyttämänsä numerologian mukaan sekä ’Will’ että ’Love’.

Muista suositelluista säännöllisistä tavoista voidaan mainita ruoan pyhitys tietyllä kaavalla: Koputa 3-5-3, sanoen: ”Tee mitä tahdot on oleva koko laki. Mikä on tahtoni? Tahtoni on syödä ja juoda. Mihin tarkoitukseen? Jotta kehoni siitä vahvistuisi. Rakkaus on laki, rakkaus tahdon alla.” Kopauta ja syö.

Theleman kalenteri

Theleman ajanlasku alkaa vuodesta 1904 e.v. (Era Vulgaris ~ ”common era” ~ nykyistä ajanlaskua), eli Liber ALin kirjoitusvuodesta. Vuoden vaihde on n. 20.3. maallista kalenteria, eli pohjoisen pallonpuoliskon kevätpäiväntasauksena. Vuosien laskujärjestelmä on kaksijakoinen – ”ylemmällä” tasolla lasketaan 22 vuoden kausia v. 1904 alkaen, ”alemmalla” puolestaan kuluvan 22-vuotisen kauden vuotta. Näin ollen vuosi 2001 on theleman vuosi IVIX – sillä 1904 + (4 x 22) + 9 = 2001. Tarkemmat ajat ilmoitetaan usein auringon ja kuun asemilla eläinradalla, jolloin 6.12.2001 klo 18:00 ilmaistaisiin ”IVIX , Sol 14o Sagittarius, Luna 29o Leo.” Tällä järjestelmällä tarkka aika ja paikka selviää suunnilleen kahden tunnin tarkkuudella.

Viralliset juhlapäivät noudattavat Liber ALin (Ch. II, v. 36-41) ohjeita sekä Crowleyn päivämääristä antamia kommentteja.

– Seisauksina ja tasauksina vietetään The Rituals of the Elements and Feasts of the Times (elementtien rituaalit ja aikojen juhlat)
– 8.-10.4. vietetään The Feast for the Three Days of the Writing of the Book of the Law, alkaen jokaisen päivän keskipäivästä. Näinä kolmena päivänä muistetaan Lain Kirjan kirjoittamista (thelemiittien kielenkäytössä ”saamista”) lukien kutakin kolmea lukua omana päivänään.
– 12.8. vietetään The Feast for the First Night of the Prophet and His Bride, joka on päivä jolloin Aleister Crowley meni naimisiin ensimmäisen vaimonsa Rose Kellyn kanssa vuonna 1903.
– 12.10. on Crowleymas, eli Crowleyn syntymäpäivä.
– 1.12. on Crowley’s Greater Feast, Crowleyn kuolinpäivän juhlistaminen.
– 20.3. on The Feast of the Supreme Ritual (the Invocation of Horus), jolloin avataan thelemiittien uusi vuosi.
– Kevätpäiväntasauksena muistetaan theleman perustamista v. 1904 The Feast for the Equinox of the Gods -juhlalla.
– Jokaisen thelemiitin elämässä juhlistetaan kolmea rajapyykkiä. Feast for Life syntymässä, puberteettia Feast for Fire (pojille) tai Feast for Water (tytöille) -juhlin ja kuollutta juhlistetaan Greater Feast for Deathillä.
– Thelemiittien ryhmistä riippuvaisia muistopäiviä sekä theleman ja O.T.O.:n historian tärkeiden henkilöiden muistopäiviä vietetään epävirallisesti ryhmittymästä riippuen.

Thelemiittien järjestöjä

Ordo Templi Orientis (O.T.O.) lasketaan suurimmaksi thelemiittiseksi järjestöksi, vaikka järjestö onkin alunperin saksalainen ja edeltää theleman syntymää. O.T.O. toimii 58:ssa eri maassa (luku vuodelta 2001). Theleman piirissä O.T.O. toimii veljellisenä, initatorisena ja initiaatioita kohti kouluttavana veljeskuntana. O.T.O:iin kuuluu erityinen liturginen haara, Ecclesia Gnostica Catholica (E.G.C., suomeksi Gnostilais-katolinen kirkko), jonka tri Gerard Encausse (Papus) yhdisti O.T.O:iin vuonna 1908, jonka jälkeen se jatkoi kuitenkin edelleen itsenäistä olemassoloaan. E.G.C:n sekä myös O.T.O:n päärituaali on Gnostic Mass (Gnostinen messu), ja järjestön jäseneksi pääsee kasteen ja konfirmaation kautta. Kaste on avoin puberteetti-ikäisille, konfirmaatio täysi-ikäisille. Pelkkä kaste ei tee jäseneksi. Hyvämaineiset O.T.O:n jäsenet ovat päteviä E.G.C:n pappisvirkoihin mikäli heillä on myös vähintään K.E.W. -aste (ensimmäisen triadin yläpuolella). Ei-virallinen diakonaatti on avoin II* -jäsenille, piispuus – ainoa täysivaltainen pappisvirka E.G.C:ssä – on avoin vasta VII* -jäsenille (kolmas triadi).

Gnostisen messun lisäksi E.G.C. juhlistaa vuodenaikojen juhlia, elämänvaiheita ja muita uskonnollisia virstanpylväitä. Useat O.T.O:n paikalliset osastot viettävät gnostista messua, eikä messuun osallistumiseen vaadita virallista jäsenyyttä, mutta tilaisuudet ovat yleensä suljettuja, ei ”nähtävyyksiä” joihin voi tulla katsomaan.

A.’.A.’. on initiatorinen opetuselin, joka kuului ensimmäisiin thelemaa julistaneisiin järjestöihin ja joka keskittyy yksittäisten jäsentensä hengelliseen edistymiseen. A.’.A.’. on läheisessä suhteessa O.T.O:n kanssa. Järjestöt ovat erillisiä, mutta O.T.O. avustaa A.’.A.’:ta säännöllisesti.

Lisäksi on olemassa thelemiittisiä Golden Dawn -veljeskuntia, jotka omistautuvat Aleister Crowleyn, theleman ja Golden Dawnin opetuksien tutkimiseen – siitäkin huolimatta, että yksi G.D:n perustajista, Samuel Liddel MacGregor Mathers ja Aleister Crowley eivät, yksinkertaistaen, tulleet pahemmin toimeen keskinäisen tuttavuussuhteensa loppuvaiheilla…

Suositeltavaa luettavaa:

Crowley, Aleister:
Liber AL vel Legis, sub figura CCXX (The Book of the Law / Lain kirja)
Eight Lectures on Yoga
Liber Aleph vel CXI: The Book of Wisdom and Folly
Magick in Theory and Practice
Magick Without Tears
Moonchild (romaani)
The Book of Lies

Hymenaeus Alpha (toim.): The Holy Books of Thelema, Samuel Weiser, York Beach, Maine, 1983
Regardie, Israel (toim.): Gems from the Equinox, Falcon Press, Phoenix, Arizona 1982

Lähteet:

Teksti pohjautuu vahvasti thelemiittisten järjestöjen sekä yksittäisten thelemiittien antamille tiedoille. Muina lähteinä on käytetty Aleister Crowleyn teoksia.
Suomenkieliset Crowley-käännökset ”ateriointirituaalia” lukuunottamatta: Pohjanneito Encampment, O.T.O. Suomi.

(Artikkelin kirjoittaja ei ole itse thelemiitti, tarkennuksista kiitos Fr. HRN III*)